Kestävä metsänhoito

Metsien arvostus kasvaa hyvinvoinnin tuottajana. Metsässä mieli rauhoittuu ja ruumis saa liikuntaa. Metsänhoidossa luomusertifiointi ja riistan huomioivat työtavat lisäävät metsän moninaista käyttöä.

Yhä useampaa metsänomistajaa kiinnostaa metsien hoito, jossa otetaan huomioon puuntuotannon lisäksi myös metsän muut arvot ja tuottomahdollisuudet.

Metsänhoidossa voidaan pienillä toimenpiteillä lisätä metsien monimuotoisuutta ja edistää mm. marjakasvien viihtyvyyttä ja kanalintujen poikastuottoa. Hoitotoimenpiteissä otetaan huomioon riistan tarvitsema suoja ja ruoka, etenkin mustikat ovat tärkeätä ravintoa kanalinnuille. Pieniä riistatiheikköjä voidaan jättää heikosti puuta tuottaviin kohtiin, kuten kosteisiin painaumiin. Suomen Riistakeskus on julkaissut työohjeet riistametsän hoidolle.

Metsien luomusertifiointi lisää huomattavasti metsästä saatavien raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelujen kansainvälistä kiinnostavuutta. Lähes koko Suomen sertifiointi luomuksi olisi valtava markkinointivaltti.

Lapin metsäpinta-alasta 99,9 prosenttia – yhteensä noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria – on luomukelpoista ja mukana sertifioinnissa. Jos kaikki Suomen luomuun sertifiointikelpoinen metsä sertifioitaisiin luomuun, Suomen maapinta-alasta 87 prosenttia olisi luomua.

Luomusertifioinnissa joitakin metsänhoitotoimenpiteitä ei sallita. Kemiallinen lannoitus, juurikäävän torjunta urealla sekä kemiallinen heinäntorjunta rajaavat käsitellyn alueen pois luomukeruusta. Tuhkalannoituksen ja harmaaorvakan käyttö on luomussa sallittua. Hakeutuessaan luomuvalvontaan metsänomistaja sitoutuu ilmoittamaan ei-sallituista käsittelyistä, jotka poistavat käsitellyt alueet luomukeruun piiristä kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen alue palaa taas luomukelpoiseksi

Luomu ohjeistaa myös kestävään keruuseen. Keräilytapa ei saa vaikuttaa lajien luonnollisen elinympäristön tasapainoon eikä niiden säilymiseen keräilyalueella. Jokamiehenoikeuksiin luomusertifioinnilla ei ole vaikutusta.

Luomu on laadun tae metsämarjojen viennissä ja tutkimustieto kotimaisten marjojemme terveysvaikutuksista kasvattaa kysyntää vienti­markkinoilla. Monikäyttöinen mustikka on vientimarjojemme ykkönen etenkin Aasiassa. Kasvumahdollisuuksia on myös luonnonyrteillä sekä mahlalla ja pakurilla.

Kosmetiikan luomuraaka-aineiden kysyntä on kasvanut hurjasti, ja myös erikoiskeruutuotteilla kuten pihkalla on markkinoita. Kekseliäs luomumetsänomistaja voi myydä metsästään vaikkapa luomuvastoja, -joulukuusia ja -koristemateriaaleja. Luomu on mahdollisuus myös matkailussa.

Lähteet:

”Luomu on laadun tae metsämarjojen viennissä.” Birgitta Partanen, Ruralia-instituutti
(Aarre-lehden Vieraskynä, aarrelehti.fi (http://www.aarrelehti.fi/vieraskyna/fi_FI/vieraana_0215/)

Riistametsänhoidon työohjeet. Suomen riistakeskus http://www.riista.fi

(http://riista.fi/uudet-riistametsanhoidon-tyoohjeet-julkaistu-suosi-sekapuustoisuutta-jata-tiheikkoja/)

Lue myös:

Suomalainen ruokakulttuuri – metsästä syntynyt
Villiruokaa pöydän täydeltä
Villiruokaa ravintoloihin, kauppoihin ja vientiin
Koulutuksella lisää villiruokaosaamista
Hyvinvointia metsästä