Tarina
Säätiön syntyminen
ELO-säätiö on perustettu alunperin nimellä Gastronomie Finland vuonna 2009 vahvistamaan kokkikilpailuja Bocuse d'Or ja Vuoden Kokki sekä edistämään suomalaista ruokakulttuuria ja lisäämään alan ammattilaisten arvostusta.
Säätiön perustamislupaa hakivat mm. Heikki Tavela, Ravintola OLO, Royal Ravintolat, Ruokala oy, Hans Välimäki, Ravintola Carma, Jarmo Vähä-Savo ja Iittala Group. Kesäkuussa 2009 pidettiin säätiön perustajakokous, jossa valittiin säätiön ensimmäinen hallitus, Heikki Antolainen puheenjohtajaksi ja Kasperi Saari varapuheenjohtajaksi.
Säätiö julkaisi "Julistuksen Suomalaisen gastronomian puolesta", jonka allekirjoittivat 31 henkilöä. Samana vuonna Vuoden Kokki- ja Bocuse d'Or Finland- kilpailut siirtyivät säätiölle.
Vuonna 2011 säätiön nimeksi vaihdettiin nykyinen Elo – suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö sr.
ELO-säätiön ensimmäisenä toimitusjohtajana työskenteli Sari Mattila, sitten Seija Kurunmäki vuoteen 2018 ja toisena Bettina Lindfors vuoteen 2021 saakka. Muutaman välivuoden jälkeen säätiön hallitus on aktivoitunut uudelleen. Tällä hetkellä toimintaa johtaa hallitus.
Kuvia vuosien varrelta löydät täältä.

Suomalainen ruokakulttuuri
Ruoka koskettaa meitä kaikkia, ja se on keskeinen osa kulttuuria. Ainutlaatuinen ruokakulttuuri ja ruuantuotanto ovat pohjoisen luonnon asettamien reunaehtojen muovaamia.
Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, ja meillä taito käyttää raaka-aineita tehokkaasti on kulkenut sukupolvelta toiselle vuosisatoja. Nykyisin ruokasektori työllistää 300 000 suomalaista ja on merkittävä maamme huoltovarmuuden kannalta.
Luonnonolojen rinnalla myös me ihmiset muokkaamme ruokakulttuuria. Kotimaista ruokakulttuuria ohjaavat poliittisten päättäjien linjanvedot ja ruokakasvatus, yhä tiiviimmin yhteen verkottuva kansainvälinen maailmantalous ja -politiikka sekä mediat, markkinointi ja niiden kuljettamat ruokatrendit.
Jokainen meistä rakentaa omilla arkisilla valinnoillaan uutta ruokakulttuuria. Näin syntyy useita näkökulmia siihen, mikä on suomalaista ruokaa ja juomaa. Runsaat näkökulmat ovat meille rikkaus. ELO-säätiö on perustamisestaan asti kutsunut kaikki samaan pöytään keskustelemaan.
Samassa pöydässä keskustelemalla asiat ratkeavat, ideat syntyvät ja vahvistuvat. Samassa pöydässä kasvatamme arvostusta ruokakulttuuria, vieraanvaraisuusbisnestä ja sen tekijöitä kohtaan. ELO-säätiön pöydässä on paikka kaikille.
Lentävä lautanen
ELO-säätiö jakaa vuosittain Lentävä lautanen -ruokakulttuuripalkinnon.
Lentävä lautanen -palkitut:
Kilpailut
ELO-säätiö järjesti vuosittain kansalliset Vuoden Kokki- ja Vuoden Tarjoilija -kilpailut vuoteen 2020 saakka. Sen jälkeen pääjärjestäjänä on toiminut Wihuri Metro-tukku. Lisäksi ELO-säätiö vastasi syksyyn 2020 saakka Suomen osallistumisesta kansainväliseen kokeille suunnattuun Bocuse d’Or-maailmanmestaruuskilpailuun. Kilpailu on erinomainen paikka esitellä suomalaista ruokakulttuuria. Nykyisin kilpailuun osallistumisesta vastaa Bocuse d’Or Academy Finland ry.
Lisäksi ELO-säätiön perustama kouluruokaverkosto järjesti vuodesta 2012 alkaen joka toinen vuosi kouluruokakilpailun, jossa etsittiin kouluravintoloiden osaavimpia ammattilaisia ja maukkaimpia reseptejä. Tässä kilpailussa voittivat kaikki, ja hyvä laitettiin kiertämään. Tavoitteena oli nostaa sekä kouluruoan että alan ammattilaisten kunnioitusta sekä tuottaa uusia ideoita ja suosikkireseptejä.

Villiruoka ja kestävä ruokakulttuuri
Vuonna 2015 ELO-säätiö nimitti Suomen ensimmäiset villiruokamestarit, jotka ovat olleet edelläkävijöitä suomalaisen luonnon antimien hyödyntämisessä. Valituiksi tulivat keittiömestari Jaakko Kolmonen, kokit Markus Maulavirta, Jarmo Pitkänen ja Ilja Björs, Michelin-ravintoloitsija Sasu Laukkonen sekä Michelin-kokki Jouni Toivanen ja ELO-säätiön oma villiruokalähettiläs Sami Tallberg.

Vuonna 2019 ELO-säätiö, valtioneuvoston kanslia ja suuren joukko ruoka-asiantuntijoita suunnittelivat yhdessä kestävän ruokakulttuurin ohjeistuksen Suomen EU-puheenjohtajistokauden ruokailutilaisuuksia varten.
Kestävä ruokakulttuuri koskettaa kestävyyden eri ulottuvuuksia ekologisesta taloudelliseen ja sosiaalisesta kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävällä ruokajärjestelmällä on vahvat peruspilarit rakentuen puhtaille vesi- ja luonnonvaroille, kestävälle päätöksenteolle, tutkimukselle sekä hyvinvoinnille. Ruuantuotanto tapahtuu kannattavasti luonnonvarojen säästäen, niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Materiaali- ja energiatehokas ruuantuotanto on kestävän ruokakulttuurin perusta. Suomella on huippuosaamista ja teknologiaa, joiden avulla voimme kehittää kestävää ruuantuotantoa kohti kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja hyvän ravitsemuksen tavoitteita.
Vastuullinen ruokaketju ja ruokakulttuuri rakennetaan yhdessä.
Suomalaisen ruuan laatu alkaa jo alkutuotannon hyvistä toimintatavoista ja huomioidaan entistä paremmin myös julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä kokous- ja ravintolapöydissä. Ruokapalvelutuottajat ja ravintolat ammattilaisineen ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin konkreettisessa edistämistyössä.
Kouluruokailu ja kansallisruoka
Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka tarjosi oppilaille maksuttoman kouluaterian vuonna 1943. Se mahdollisti koulunkäynnin kaikille ja se oli yksi syy siihen, että sodan jälkeen alkoi tasainen nousu hyvinvointivaltioksi. Kouluruokakilpailun lisäksi ELO-säätiö luotsasi valtakunnallista kouluruokailun asiantuntijanverkostoa, joka järjesti mm. huippuseminaarin kouluruokailun juhlavuonna 2018 ja esitteli suomalaista kouluruokailua vuonna 2019 SuomiAreenassa.
Vuonna 2016 säätiö oli järjestämässä kansallisruokaäänestystä, joka sai suuren mediasuosion ja nosti yleiseen keskustelun sen, mikä on "aidointa" suomalaista ruokaa. Selvä voittaja oli ruisleipä, joka sai neljänneksen äänistä. Kärjen tuntumassa olivat myös karjalanpiirakka, karjalanpaisti, paistetut muikut/silakat ja perunamuusi. Kansanäänestykseen osallistui lähes 50 000 vastaajaa.
