Kouluruokapäivän MiniMakukoulussa otetaan aistit haltuun

Miten näkö- tai hajuaisti voivat muuttaa makukokemusta? Mistä syntyy ruoan maku ja herkullisuus? Miten siihen voi vaikuttaa?

MiniMakukoulu tarjoaa helppoja, hauskoja ja elämyksellisiä oivalluksia ruoan maistamisesta ja makuaistimuksen muodostumisesta. Vaihtoehtoina on kaksi helppoa testiä, joista toinen havainnollistaa näköaistin (Värillä on väliä) ja toinen hajuaistin (Haista mustikka!) vaikutusta makuelämykseen.

Toimintapisteen tarkoitus on

• tutustua syömiseen ja ruoasta nauttimiseen sekä siinä käytettäviin aisteihin
• tarjota hauskoja oivalluksia omista aisteista ja makuelämyksen muodostumisesta
• innostaa ennakkoluuttomaan kokeilemiseen ja maisteluun ruokailun yhteydessä
• antaa työkaluja myös kouluruoan arvioimiseen ja kouluruokailun kehittämiseen

Ohjeet toimintapisteen järjestämiseen

• Värillä on väliä -tasting
• Haista mustikka! -tasting

Lataa ohjeet (PDF) täältä: Kouluruokapäivä – MiniMakukoulu

Värillä on väliä -tasting
– ohjeet järjestäjälle

Näköaisti on tärkeä tekijä makuelämyksessä. Tämän testin tavoitteena on havainnollistaa, kuinka näkö vaikuttaa myös maun aistimiseen. Testi tehdään päärynämehulla, josta puolet värjätään elintarvikevärillä punaiseksi. Jo mehun pelkkä väri saattaa huijata meitä ajattelemaan, että mehu on jonkin tietyn makuista, vaikka makuaisti sanoisi toista. Voit toteuttaa testin vaihtoehtoisesti esim. omenamehulla tai -hillolla.

Väri ohjaa makuaistimuksen muodostumista. Sama mehu voi maistua erilaiselta, jos se on värjätty toisen väriseksi.

Materiaalit

• päärynämehujuomaa, esimerkiksi Mehukatti 1 l
• punaista elintarvikeväriä (nestemäinen on helpompi annostella kuin jauhe)
• kirkkaita laseja arviointiin, esim. kertakäyttöiset snapsilasit (2 kpl/osallistuja)
• kaksi kannua, toinen värjäämättömälle ja toinen värjätylle mehulle
• sekoitusväline (esim. vispilä)
• pöytä tasting-pisteelle

1. Ennen Kouluruokapäivän alkamista

• Hanki tarvittavat aineet.
• Sekoita kaksi kannullista päärynämehua.
• Värjää toinen kannullinen mehua punaiseksi elintarvikevärillä. Lisää väriainetta, kunnes mehu on sopivan punaista. Sopiva väri on tavallisen sekamehun väri.
• Kaada mehut pieniin kirkkaisiin laseihin.

2. Kouluruokapäivän aikana

• Jotta osallistujat eivät arvaa tehtävän ideaa liian aikaisin, ei kannata kertoa heti, että tehtävä on nimenomaan näköaistiin liittyvä.
• Tarjoa jokaiselle osallistujalle kaksi lasia: toisessa on värjäämätöntä mehua ja toisessa värjättyä.
• Pyydä osallistujia arvaamaan ensin ulkonäön perusteella, mitä mehuja laseissa on.
• Pyydä sen jälkeen osallistujia maistamaan mehuja ja kertomaan, mitä makuja he maistavat mehuissa. Vastasiko mehujen maku värin luomaa odotusta? Oliko jompikumpi mehu parempaa? Punaisesta tulee useimmille mieleen ensimmäisenä vadelma tai mansikka. Kuunnellaan osallistujien mielipiteitä, annettaan osallistujien keskustella keskenään.
• Kun mielipiteet on kyselty, paljastetaan, että kyseessä onkin värjätty päärynämehu.

Ulkonäkö ja väri ohjaavat ja huijaavat jopa asiantuntijoita. Tieteellisessä testissä on esimerkiksi havaittu, että jopa viinialan ammattilaiset maistavat punaiseksi värjätyssä valkoviinissä punaviinille tyypillisiä makuja: tanniininen, marjaisa tms. Samaa viiniä alkuperäisen värisenä arvioidaan kevyeksi ja kukkeaksi tms.

Lataa ohjeet PDF:n täältä: Kouluruokapäivä – MiniMakukoulu

Haista mustikka! -tasting
– ohjeet järjestäjälle

Hajuaisti on tärkeä tekijä makuelämyksessä. Tämän testin tavoitteena on havainnollistaa, kuinka haju vaikuttaa myös maun aistimiseen. Testi tehdään kuivatuilla mustikoilla. Voit toteuttaa testin vaihtoehtoisesti esim. jollain muulla kuivatulla marjalla tai kanelilla (mauste).

Mustikan makuaistimuksesta osa muodostuu hajuaistin avulla. Kuvaaja: Sini Garam.

1. Ennen Kouluruokapäivän alkamista

• Hanki tarvittavat aineet
  • kuivattuja mustikoita
  • tarjoiluastia
  • pöytä tasting-pisteelle
• Asettele mustikat tarjoiluastialle.

2. Kouluruokapäivän aikana

Jotta osallistujat eivät arvaa tehtävän ideaa liian aikaisin, ei kannata kertoa heti, että tehtävä on nimenomaan hajuaistiin liittyvä.

• Pyydä osallistujia puristamaan nenä sormilla tiukasti kiinni niin, ettei sen kautta pysty hengittämään.
• Tarjoa sen jälkeen osallistujille yksi mustikka, pyydä heitä laittamaan se suuhun, imeskelemään ja pureskelemaan sitä sekä kertomaan, mitä makuja he maistavat. Kuivattu mustikka maistuu makealle, mutta mustikan aromit jäävät usein maistamatta vielä tässä kohtaa.
• Pyydä osallistuja irrottamaan sormet nenältä ja kysy, mitä he huomaavat.
• HUOM: Jos päädytte käyttämään kanelia (mauste), pyytäkää osallistujia pistämään silmät kiinni ja sulkemaan nenä. Tarjotkaa pieni määrä kanelia teelusikan kärjessä osallistujille. Pyytäkää osallistujia pitämään nenä visusti kiinni. Sillmät voi jo avata makustellessa, mikä maku on kyseessä.

Ilman hajuaistia mikään ei maistu voimakkaalle, mutta kun nenän avaa, tuoksut tulvahtavat nenän aistireseptoreille ja sitä kautta ihminen kokee maun voimakkaampana. Ihminen pystyy erottamaan tuhansia eri tuoksuja, mutta vain viisi makua. Toisin kuin yleisesti luullaan, on ihmisellä hyvä hajuaisti. Monet aistimukset, jotka me arjessa käsitämme mauiksi, ovatkin hajuja. Tämän takia esimerkiksi nuhaisena ruoka ei maistu juuri miltään.

Lataa ohjeet PDF:n täältä: Kouluruokapäivä – MiniMakukoulu

Lisää ideoita makukoulun järjestämiseen:
Sitra – Makukoulu
Sitra – Järkipalaa käsikirja – Makukoulu yläasteikäisille
Ruukku – Makukoulu
Opinkirjo – Makukoulu
Makukoulu.fi

Kurkkaa täältä myös muut Kouluruokapäivä-materiaalit ja ohjeet tapahtuman järjestämiseen ja viestintään:

• Visio 2030 – ideoidaan yhdessä kouluruokailun tulevaisuutta
• Aikamatka sadan vuoden taakse ja takaisin
• MiniMakukoulussa otetaan aistit haltuun
• Kiitos ruoasta! – tehdään hyvä näkyväksi
• Matka maailman ympäri – kouluruokailu meillä ja muualla
• Kouluruoka-tasting – mahdollisuus maistaa tämän päivän kouluruokaa
• Kouluruokapäivän viestintä tarjoaa oivalluksia

TAUSTAA

Ensimmäinen #Kouluruokapäivä järjestettiin Helsingin Teurastamolla 11.11.2014. yhdessä Helsingin kaupungin opetusviraston, Palmian, Ruokatiedon, Tukkutorin sekä Flavour Studion kanssa. Lähtökohtana toimi ajatus kaikkien osapuolien – oppilaiden, opettajien, vanhempien, keittiön väen ja virkamiesten osallistamisesta, tasavertaisuudesta ja yhdessä tekemisestä. Vuonna 2018 kouluruokailun Juhlavuoden kunniaksi aineistoa on päivitetty ja kehitetty ELO-säätiön koordinoimana yhteistyössä Maa- ja metsätalousministeriön kanssa.