Villiruokaa ravintoloihin, kauppaan ja vientiin
Metsien osuus suomalaisessa ruokatuotannossa on aina ollut merkittävä. Metsien arvo puhtaiden luonnontuotteiden kasvupaikkana on täynnä mahdollisuuksia. Haasteena on edelleen niiden talteen saaminen. Monet arvokkaat raaka-aineet jäävät yhä metsiin.
Suomalaisen ruokakulttuurin edistäjän, ELO-säätiön, teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat lisätä marjojen, sienien, riistan, poron, villikalan sekä villivihannesten ja -yrttien käyttöä. Villiruokaa suosittelevat niin kokit, ravintokolmiot kuin ympäristöjärjestötkin. Luonto parantaa tutkitusti sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Villiruoan kerääminen on helppo keino nauttia luonnosta.
Metsästäjät ja heidän lähipiirinsä pääsevät nauttimaan monipuolisesti suomalaisista riistaherkuista, mutta ei-metsästäville tilanne on huonompi. Riistaa on melko niukasti myytävänä, sillä suuri osa saaliista käytetään metsästäjän omassa lähipiirissä. Myös lainsäädäntö asettaa rajoituksia riistalihan myynnille.
Jos riistaliha on eläinlääkärin tarkastamaa, sitä voi myydä sekä yksityisille että ravintoloille. Myös tarkastamatonta riistalihaa voi myydä, mutta siinä lainsäädäntö asettaa vaatimuksia. Tarkat ohjeet löytyvät elintarvikevirasto EVIRAn sivuilta.
Vaikka Suomen riistakannat ovat lajistollisesti monimuotoisia, riistan yksilötiheydet esimerkiksi hirvieläimillä ovat melko vaatimattomia. Tämä johtuu osittain pohjoisen luonnon karuuden vaikutuksesta, mutta myös yhteiskunnan kokemista vahingoista. Hirvi- ja peurakannat pidetään meillä suhteellisen alhaisina, jotta ne eivät aiheuttaisi vahinkoa liikenteelle ja metsätaloudelle. Naapurimaassamme Ruotsissa riista nähdään arvokkaana luonnonvarana ja siellä sallitaan huomattavasti suurempia riistakantoja.
Monien luonnontuotteiden saatavuutta halutaan parantaa. Intoa on, keinoja etsitään. Suuri osa Suomen marja- ja sienisadosta jää edelleen metsiin. Marja-alan yrityksissä poiminta perustuu ulkomaisiin poimijoihin ja on riippuvainen myönnettävistä viisumeista. Ulkomaiset poimijat keräävät marjasadosta jo noin 80 prosenttia. Vuonna 2014 luonnonmarjakaupan poimintatulo oli 14,9 miljoonaa euroa.
Sienet ja yrtit kerätään kotimaisin voimin. Vuonna 2014 luonnonsienien poimintatuloa kertyi 1,2 miljoonaa euroa, pääosin herkkutatista. Yrttien keruu ja jalostus on keskittynyt yrttiviljelyyn erikoistuneille tiloille tai keruuta harjoittaviin osuuskuntiin: toiminta on pienimuotoista ja käsityövaltaista eikä sitä tilastoida.
Lähteet:
TEM/ Luonnontuotealan toimialaraportti 1/2015, Toimialapäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus. http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/luonnontuoteala_1_2015.pdf
Lue myös:
Suomalainen ruokakulttuuri – metsästä syntynyt
Villiruokaa pöydän täydeltä
Koulutuksella lisää villiruokaosaamista
Hyvinvointia metsästä
Kestävä metsä
